Kaapelilaiset vierailivat Pikkalan kaapelitornissa syyskuussa 2026.

Kaapelilaiset vierailulla Pikkalan tornissa

luokat:

Suomen kaapeliteollisuuden veteraanit vierailivat syyskuun lopulla Prysmianin Pikkalan tehtaalla ja nousivat sen uuden kaapelitornin huipulle. Näköalojen äärellä kohtasivat vuosikymmenten muistot, alan vahva perinne ja nykypäivän kaapelimaailman mittasuhteet.

Lok 21, 2026 - 10:12 a.p.

Kuva
Kaapelilaiset-verkosto

Kaapelilaisten kiinnostus vierailuun oli sen verran suurta, että alun perin kaavaillun 50 vierailijan sijaan tehdas vastaanotti lopulta 60 alan veteraania. Vierailua oli mukana koordinoimassa verkoston perustajajäsen Pentti Kortelahti, jonka oma kaapeliura alkoi Salmisaaressa vuonna 1970.    

Näköaloja myös vuosikymmenten varrelta 

Nopea henkilöhissi vei pienryhmät noin minuutissa tornin huipulle. Aurinkoinen syyssää palkitsi vieraat: hissiaulan lattiasta kattoon yltävä ikkuna tarjosin ryhmille ensimmäisen huikean näkymän yli Kirkkonummen aina Helsinkiin asti, ja ylintä kerrosta kiertävältä näköalakäytävältä saattoi tähystää laajasti länteen sekä merelle.

Torni maisemineen teki vaikutuksen 95-vuotiaaseen Pentti Lindholmiin, joka aloitti kaapeliuransa Salmisaaressa olympiavuonna 1952. Olympialaisiakin hän kertoi ehtineensä töiltään katsomaan peräti neljästi. Samana vuonna Salmisaaren merikaapelihallia ryhdyttiin laajentamaan, minkä tuloksena silloinen tehdas nousi Suomen suurimmaksi rakennukseksi 70-luvulle saakka. Nyt uuden sukupolven maamerkki löytyy Pikkalasta. Lindholmin arvio uusista tiloista oli ytimekäs: hienot.

Lindholmin kanssa ylimmän kerroksen näköaloja mittaillut Heikki Palmén puolestaan muisteli tehtaan aiempaa ”torniprojektia”, kun 1970-luvulta peräisin olevan pienemmän tehdastornin valmistustiloja laajennettiin 1990-luvun puolivälissä. Niistä ajoista on otettu iso harppaus.

Kuva
Kaapelilaiset vierailulla.

Hannu Väätämöinen (ylhäällä jutun pääkuvassa vasemmalla, vierellään Bengt Ahti) aloitti aikanaan Oulun tehtaalla automaatio- ja tietojärjestelmäkaapeleiden kehityksessä ja ehti nähdä myös Nokia Telecomin kansainvälistä maailmaa. Hän muistaa ajan, jolloin data oli kuuma aihe ja energiakaapeli tuntui lähestulkoon ”vanhalta tuotteelta”.

”Tänä päivänä etenkin suurjännitteinen energiakaapeli on kuuma korkean osaamisen tuote, jossa yhdistyvät niin kemia ja materiaalitekniikka kuin sähköopit”, Väätämöinen sanoo. 

”Hienoa päästä katsomaan, kuinka ala on kehittynyt ja mitä ’me’ nykyisin teemme. Harva suomalainen tästä vieläkään tietää.”

Kuopiosta paikalle saapunut Matti Ahonen työskenteli yhtiössä 30 vuotta ja toimi vuodesta 1984 Itä-Suomen aluemyynnissä. Asiakastyö perustui vahvasti kasvokkaisiin kohtaamisiin, ja suhteet ovat kestäneet: alan ihmiset pitävät yhä yhteyttä, ja saattaapa jokunen asiakaskin edelleen soittaa.

Hannu Sulkumäki aloitti Salmisaaren asennusosastolla vuonna 1973 ja teki yhtiössä 40-vuotisen uran. Siihen mahtui myös kansainvälisiä vientiprojekteja Lähi-idässä, myöhemmin kotimaan myyntiä ja suurjännitetuotteita merikaapeleita myöten.

”Kehitys näyttää huimalta. Ei oikein edes tajua, miten paljon toiminta on kasvanut”, Sulkumäki sanoo.

Entä uusi kaapelitorni?

”Pienen nysän jälkeen aika mahtava!” 

Kuva
Kaapelilaiset vierailulla