Aurinkovoima on Suomessa läpimurron kynnyksellä
Suomen aurinkovoima on muutamassa vuodessa siirtynyt kotitalouksien kattopaneeleista teollisen kokoluokan puistoihin. Kasvu on aitoa ja nopeaa, mutta tästä eteenpäin ratkaisevaa on, kuinka nopeasti satojen hankkeiden jono saadaan kytkettyä verkkoon ja kuinka luotettavasti tuotanto pysyy käynnissä vuosikymmenet.
Ennätyskasvun takana satojen hankkeiden jono
Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysvuosi. Uutta teollista kapasiteettia valmistui 227 megawattia, ja teollisen aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti yli kaksinkertaistui noin 352 megawattiin seitsemän uuden aurinkopuiston voimin. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa: verkkoon liittymistä koskevia varauksia on tehty kymmenien gigawattien edestä, ja vireillä on satoja teollisen mittakaavan hankkeita. Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteen mukaan aurinkosähkökapasiteetti voi ylittää 8 000 megawattia vuoteen 2030 mennessä.
Kannattavaa yhä useammin ilman tukia
Investointipäätösten kannalta olennaista on, että aurinkovoima kannattaa Suomessa yhä useammin ilman erillisiä investointitukia. Paneelien ja invertteriteknologian hintojen lasku on tehnyt siitä yhden edullisimmista uusista tuotantomuodoista. Markkina toimii omilla ehdoillaan, mikä pienentää hankkeiden riskiä ja houkuttelee uusia investoijia. Sama veto näkyy muualla Pohjoismaissa, jossa aurinko on nopeimmin kasvava uusiutuvan energian teknologia. Suomen ennustetaan kasvavan alueen kärjessä.
Rakenteellinen muutos luo kysyntää
Aurinkovoiman kysyntä ei nojaa yksittäiseen poliittiseen tavoitteeseen vaan rakenteelliseen muutokseen. Teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset ja vetytalouden käynnistyminen lisäävät vääjäämättä puhtaan sähkön kysyntää. Aurinkovoima vastaa tähän yhdessä tuulivoiman, varastoinnin ja joustavan kulutuksen kanssa. Kyse on myös vuosikymmenten mittaisesta siirtymästä, ei muutaman vuoden urakasta.
Pullonkaula ei ole enää tekniikka, vaan verkko
Alan suurimmat haasteet eivät ole enää paneeleissa, vaan sähköjärjestelmän rakenteissa: verkon liityntäkapasiteetissa ja lupaprosessien kestossa. Tämä on jokaisen kehittäjän arkea.
Kun tuotanto hajautuu sadoiksi puistoiksi, verkon on kestettävä kuormituksen voimakas vaihtelu ja kasvavat siirtotehot. Suuret puistot tarvitsevat luotettavat keski- ja suurjännitekaapeloinnit sekä toimivat verkkoliitynnät, ja jakeluverkkoja on vahvistettava.
Samaan aikaan sähkön varastointi on noussut keskeiseksi: vuonna 2025 Suomeen valmistui useita megawattiluokan akkuvarastoja, jotka tasaavat tuotannon vaihtelua ja osallistuvat reservimarkkinoille. Kun aurinko, tuuli ja akusto yhdistetään samaan hybridihankkeeseen, tulee tuotannosta ennustettavampaa ja taloudellisesti kannattavampaa.
Luotettavuus ratkaisee vuosikymmeniksi eteen päin
Aurinkopuisto on investointi vuosikymmeniksi eteen päin, ja sen tuotto seisoo tai kaatuu komponenttien luotettavuuden varassa. Yksittäinen vika voi pysäyttää koko puiston tuotannon. Siksi kaikkien komponenttien, mukaan lukien verkkoliityntöjen, puistojen sisäisten kaapelointien sekä sähkövarastojen kaapeliratkaisujen, on kestettävä sekä pohjoiset olosuhteet että aika.
Prysmianin kaapeliratkaisut on suunniteltu juuri tähän: turvallisiin, kestäviin ja tehokkaisiin uusiutuvan energian investointeihin – puistojen sisäisistä kaapeloinneista aina verkkoliityntöihin ja sähkövarastoihin asti.